Uusi Arabia-sali kylpee valossa
Studiotec toimitti muhkean esitysvalojärjestelmän Pop & Jazz Konservatorion ja Metropolian uuteen konserttisaliin.
Pop & Jazz Konservatorio Helsingin Arabiassa tekee muuttoa Arabiankadun tiilimakasiineistaan Muotoilijankadun varrella nousseeseen uudisrakennukseen, jonne asetutaan yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen kanssa. Kuusikerroksiseen taloon valmistuu äänitysstudioita, harjoitussaleja sekä suuri määrä opetusluokkia.
Rakennuskompleksiin nivoutuu myös Taideteollisen korkeakoulun monikäyttösalina palvellut Black Box, nyt remontoituna vahvistetun musiikin toistoon soveltuvaksi konserttisaliksi. Uudisrakennuksen monien muiden tilojen tavoin konserttisalinkin käyttöä jaetaan Metropolian kanssa, jonka musiikinopiskelijat toimivat PJK:n kanssa samoissa puitteissa.
– 20 vuotta ollaan oltu yhteisissä tiloissa ja se on toiminut hyvin, PJK:n rehtori Janne Murto perustelee yhteiskäyttöä, ja lisää että kysymys on myös resursseista.
– Ei näin hienoja studioita tai saleja voisi olla kummallakaan oppilaitoksella yksinään.
Black Box nimetään tiilimakasiinien yhteydessä sijainneen käytöstä poistetun vanhan konserttisalin mukaisesti myös Arabia-saliksi. Edeltäjäänsä isompi tila tarjoaa 270 istumapaikkaa.
Murto maalailee, että Studiotecin saliin toimittaman esitysvalaistusjärjestelmän myötä PJK siirtyy uuteen aikakauteen valojenkin suhteen.
– Uudet valot ovat ihan toiselta planeetalta kuin edelliset. Ne alkoivatkin olla aika happamat, eivätkä ainakaan kestävän kehityksen mukaiset. Nyt on niin paljon karkkia käytössä, että näillä päästään taas pari vuosikymmentä eteenpäin, Murto tiivistää.
Toistakymmentä vuotta PJK:n ja Metropolian valo- ja laiteteknikkona toiminut Sami Sirniö (kuvassa) pitää myös valohankintaa monessa mielessä edistyksellisenä.
– Ensinnäkin kaikki on nyt leditekniikkaa, eli tämä oli investointi tulevaisuuteen, kun esimerkiksi vanhoja himmenninkaappeja ei tarvittu enää lainkaan. Lisäksi liikkuvat valot tarjoavat livemusiikin valaisuun paljon uusia mahdollisuuksia, niitä pääsee kontrolloimaan hyvin tarkasti, ja ne ovat hiljaisia ja nopeita.
PJK:n uuden keikkanäyttämön kasvojenkohotus on Sirniön mielestä niin merkittävä, että tilanteeseen sopii vanha klisee, jonka mukaan ”vain mielikuvitus on enää rajana”. Ainakaan kamoista ei ole enää kiinni.
– Kokonaisuus osui mielestäni nappiin niin laadun kuin määränkin puolesta, Sirniö toteaa.
Kattaukseen kuuluu toistasataa valonheitintä, mikä takaa täysimittaisen keikkavalaistuksen – viimeisen päälle.
– Kun tavara oli lattialla määrä näytti niin suurelta, että asentajat ihmettelivät kuinka aiomme saada kaiken mahtumaan kattoon. Mutta tietysti mahtui, niinhän se oli mitoitettu. Ja jäi trusseihin muutamia varapaikkojakin.
Määrän sijaan hankinnassa vielä olennaisempaa oli valaisinkaluston soveltuvuus tarpeisiin ja tilaan. PJK:n lavalla vaaditaan paljon muutakin kuin näyttävää, värikästä show-valoa: muun muassa riittävää, tasaista ja kirkasta perusvalaistusta, jotta suurikin joukko soittajia voi nähdä nuottinsa. Toisaalta konserttien taltiointeja ja striimauksia varten pitää olla valonlähteitä, jotka kelpaavat videokameroillekin.
Uuden Arabia-salin heitinkattauksen ytimessä on yhteensä kolmekymmentä ETC:n ColorSource Spot- ja SourceFour Series 2 LUSTR -heitintä, sekä kahdeksan HighEnd Systemsin liikkuvaa SolaSpot 1000 -spottia. Lediparreja ja liikkuvia wash-heittimiä on kuutisenkymmentä, ja kolmiulotteisuutta lavalle tuotetaan Martinin Jem Compact -usvakoneella.
PJK:n valopöytä on päivitetty äskettäin, joten sen vaihtamiseen ei noussut pakottavaa tarvetta vaikka heitinkalusto uusiutuikin kokonaan. Valojen ennakkosuunnitteluun Studiotec toimitti Capture Symphony -mallinnusohjelman.
– Tulevaisuutta ajatellen on järkevää, että ETC:n heittimet ovat modulaarisia. Niihin pystyy vaihtamaan nokkia – esimerkiksi zoomin, jos tarvitaan pidempää heittomatkaa. Goboillekin löytyy paikat, eli heittimet ovat erittäin muuntuvia, Sirniö kiittelee ja kertoo iloitsevansa myös kätevästä mahdollisuudesta ketjuttaa heittimiä sekä datan- että virransyötön osalta.
– Jos päätetään laajentaa heitinkattausta ei tarvitse vetää kaapeleita trusseihin kolmenkymmenen metrin päästä vaan 30 sentin mittainen johto riittää.
Sirniön mukaan Studiotecin pakettiin sisältyy monia valtteja.
– Esimerkiksi SourceFour-kakkosissa on seitsemän värin ohjausjärjestelmä ja niin ollen todella puhdas värintoisto koko spektrillä. Vastaavaa ei muilla ole, Sirniö tietää.
– Niin Studiotecin edustamat merkit kuin firma itse ovat luotettavaksi tiedettyjä toimijoita. Ja kun toimitaan pitkän linjan yrittäjien kanssa, ei perävalotakuu pure nilkkaan, vaan oston mukana tulivat ylläpitosopimukset, takuut ja huollot. Pidemmän päälle kaikki tuollainen säästää rahaa.
Yhteistyö sujui Sirniön mukaan hienosti myös ruohonjuuritasolla, ei ainoastaan paperilla ja numeroiden valossa. Hän kiittelee Studiotecin asiansa osaavia ja ammattitaitoisia asentajia.
– Kaikesta huomasi, että he olivat itsekin perehtyneet näihin laitteisiin, minäkin opin monia hyödyllisiä pieniä juttuja lennossa siinä asennuksen yhteydessä.
PJK:n salin esitysvalaistuksen projektimyyjä Rami Peltonen Studioteciltä kertoo, että edeltävän salin valonheitinkalusto periytyi viime vuosituhannelta. Harppaus nykytilanteeseen onkin melkoinen.
– Tällainen setti on poikkeuksellisen huima oppilaitoskäyttöön – ei ole kitsasteltu lamppujen määrässä eikä laadussakaan, Peltonen toteaa viitaten Akukon Oy:n Tapio Ilomäen laitesuunnitelmaan, jonka pohjalta varsinainen valaistussuunnitelma Studiotecissä laadittiin.
Niin Sirniö kuin Peltonen toteavat projektin vaiheista, että kaikki meni kuten oli suunniteltu – melkein. Salin pääkäyttö on livemusiikki, jolloin mennään ääni edellä. Koska Meyer Soundin kaiuttimet oli jo ripustettu ja viritetty ennen valoja, ei niiden sijoitteluun voitu puuttua.
– Valot ripustettiin kolmeen ansaaseen, minkä lisäksi niitä on sivusilloilla ja liikuteltavissa telineissä. Etummainen trussi oli suoraan kaiutinripustuksen edessä, joten sitä piti nostaa, mikä aiheutti valojen sijoituksen kannalta mietintää, että päästään valaisemaan lavaa järkevistä kulmista, Peltonen kuvailee.
– Hyvä ratkaisu löytyi kuitenkin pienen mietinnän ja kokeilun jälkeen, Sirniö päättää.