Studiotecin audiohuolto – asiantuntevaa apua

Studiotec pitää kunnia-asianaan huoltaa maahantuonnissaan olevat laitteet itse, jotta voi vastata niiden toimivuudesta. Huollossa työskentelee pieni, mutta pitkän kokemuksen omaava valiojoukko. Ensimmäisenä haluamme esitellä Studiotecin osaavan audiolaitehuollon.

Huoltoteknikot Viljo Saastamoinen ja Hannu Saukkonen huolehtivat Studiotecin maahantuomien audio- ja äänenkäsittelylaitteiden huollosta ja korjauksista.

Saastamoinen on koulut käynyt asentaja, jonka komponenttituntemus on omaa luokkaansa. Uransa alkumetreillä hän on huoltanut muun muassa laboratoriolaitteita, mutta vaihtoi alaa aikapäiviä sitten, ja tuli Studioteciin jo 1980-luvun puolivälissä. Saastamoinen tuntee käytännössä laitekannan koko firman historian mitalta, poistuneita edustuksia myöten.

Saukkonen puolestaan aloitti radio- ja TV-asentajana jo 1970-luvun lopulla, siirtyi tietoliikenneteknikoksi ja päätyi lopulta Studioteciin, jossa hänkin on ollut jo parikymmentä vuotta.

Molemmat ovat katsoneet aitiopaikalta audioteknologian huimaavaa kehitystä analogiajoista tämän hetken viimeisimpiin digitaalivermeisiin. Muutokset ovat olleet suuria huollonkin näkökulmasta.

”Jos puhutaan vaikkapa miksereistä, ne olivat ennen suurikokoisia ja modulaarirakenteisia, niitä korjattiin ja huollettiin lohko kerrallaan, komponentit olivat perinteisiä ja juotostyö helppoa”, Saastamoinen muistelee.

”Nyt pöytien fyysinen koko on tavattoman paljon pienempi, ja joku 12-kanavainen mikseri on yhden kortin kone, eli kaikki oleellinen on samalla kortilla, joka on ahdettu täyteen hyvin pientä tavaraa. Vikaantuneiden komponenttien vaihtaminen sellaiseen on kallista ja hidasta, ja usein järkevin vaihtoehto saattaakin olla koko kortin tai tietyssä hintaluokassa koko laitteen vaihtaminen.”

Huollossa tiedetään, että tuotteen kestävyys ja hinta kulkevat jossain määrin käsi kädessä. Yleensä edullisemmissa amatööri- ja kotilaitteissa korjaustarpeita ilmeneekin useammin, joskin taustalla on useammin tietämättömyys tai huolimaton käsittely kuin varsinaisesti tuotteen laatu.

Ammattilaitteita joudutaan korjaamaan harvemmin. Niiden vikaherkkyys on vähäisempi, lisäksi esimerkiksi teattereissa laitteet ovat asennettuina samassa setupissa vuodesta toiseen ja ne ovat kaiken aikaa osaavissa käsissä.

Viljo Saastamoinen (kuvassa yllä) toteaa, että ammattiäänen saralla teetetään nykyään vähemmän rutiininomaista kausihuoltoa. Ehkä syytä kuitenkin olisi, sillä laitteet pääsevät audiopuolella rähjääntymään vähän varkain. Esimerkiksi valotekniikan saralla pulmakohtiin tunnutaan tartuttavan helpommin.

”Silmä näkee heti, jos heittimen väri vivahtaa oranssiin vaikka sen piti olla keltainen. Äänipuolen ongelmiin voi olla joskus vaikeampi suhtautua samalla vakavuudella. Jos potikka tai pari vähän rahisee, sen kanssa yritetään pärjäillä – kunnes ei enää pärjääkään. Ammattikäytössä ollut kaikulaite saatetaan käyttää säätimiensä osalta melko lailla loppuun ennen kuin se tuodaan huoltoon.”

Studiotecin huolto vinkkaa, että yksikin rahiseva potikka on merkki siitä, että heti kun toimintaan tulee tauko, olisi hyvä tuoda laite huoltoon. Jos ongelma on ilmaantunut, se ei parane itsekseen vaan pahenee ajan myötä.

Koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa teatteri-, konsertti- ja kiertuetoiminta on valitettavasti pysähdyksissä. Asiassa on jotain hyvääkin: nyt olisi erinomainen tilaisuus huollattaa myös äänikalustoa, jotta pystytään vastaamaan kysyntään täysillä sitten, kun harjoitukset, esitykset ja keikat alkavat taas pyöriä.

Saastamoinen muistuttaa, etteivät teatterit tai konserttisalit ole suinkaan ainoita asiakkaita, joiden kanssa joudutaan sovittelemaan huoltoaikatauluja välillä kelloon katsoen.

”Kiertuetoiminnassa voi ilmaantua äkillisiä vikoja, jotka estävät tykkänään laitteiden käytön. Silloin vaaditaan huollolta nopeata toimintaa, sillä bändillä on usein vain se yksi ainoa laite, ei varakappaletta.”

Studiotecin audiohuollossa työt jaetaan nykyisessä kahden huoltoteknikon yksikössä ilman erityisiä vastuualueita. Poikkeuksen tekevät digitaalimikserit, joista Hannu Saukkoselle (kuvassa) on kertynyt niin vankka kokemus, että hän hoitaa ne periaatteessa yksin.

”Korjauskohteina suuri digimikseri on hankalimmasta päästä, se vaatii paneutumista ja syvällisempää tutkimista, tarkasteltava kokonaisuus on niin paljon monimutkaisempi kuin yhden kortin efektilaite tai pikkumikseri”, Saukkonen tietää.

Saastamoinen muistuttaa, että kinkkisiä korjaustapauksia voivat olla myös jotkut monimutkaisemmat ääniprosessorilaitteet, johon liittyy esimerkiksi formaattimuunnoksia.

”Niissä saattaa ilmetä ongelmia, jotka eivät meidän huoltoyksikköön tuotuna tule edes ilmi. Pätkimiset, ritinät tai drop-outit liittyvätkin silloin johonkin isompaan kokonaisuuteen niiden aidossa toimintaympäristössä.”

Tätä varten Studiotecillä on erikseen ylläpitohuolto, joka lähettää asentajat määrittämään missä kohtaa signaaliketju pettää. Siinä kun Saastamoisen ja Saukkosen audiolaitehuolto huoltaa rautaa Studiotecissä, ylläpito tutkii järjestelmiä asiakkaan tiloissa.

”Monia hämää termi ’ylläpitohuolto’, mutta se ei tarkoita että pitäisi olla ylläpitosopimus, vaan he vastaavat kaikkien Studiotecin toimittamien laitteistojen ja järjestelmien paikan päällä tarvittavasta huollosta. Usein monet ylläpidolle kuuluvat puhelut tulevat meille, ja kun joudumme kääntämään asian ylläpitoon, saattaa sen hoitoon tulla suotta viivettä.”

Laulaja- ja bändirintamalta Saastamoisella ja Saukkosella riittää hauskoja muistoa vuosien varrelta. Kaksikon mukaan artistit ovat valloittavia persoonia kun heitä tapaa kasvokkain ammattiasioiden merkeissä. Esimerkiksi edesmennyt laulajasuosikki Kari Tapio oli tuttu vierailija Studiotecin päämajassa.

”Hän oli Lexicon-miehiä, ja jossain vaiheessa taisi olla PCM92 tai PCM96, jota hän kuljetti räkissä keikoillaan ja sääti siitä siis aina esiintymislavalla oman laulusoundinsa. Kerran meille tuli yksi todella sofistikoitu, uudempi versio, josta Kari kiinnostui ja otti koekäyttöön. Meni viikko, ja hän toi sen harmistuneena takaisin hyllyyn, ja murahti että ’tässä on niin paljon säätöjä, että joudun kykkimään lavalla koko ajan p...e yleisöön päin’.”

Sellainen ei oikein käynyt päinsä, joten laulajasuosikki päätti pitäytyä tutuissa, selkeämmissä laitteissa.

Ville Valo HIM-yhtyeineen puolestaan oli takavuosina mannekiinina mikrofonimerkillä, jota Studiotec tuolloin edusti.

”Villen bravuuri oli aina keikan päätteeksi pudottaa mikki ja katsoa ehtiikö roudari ottaa kiinni ennen kuin se kolahtaa lattiaan. Yleisin huoltotapaus HIM:in laulumikeissä olikin grillin oikaisu tai jopa vaihto.”

Ville Valon esimerkistä ei ehkä kannata ottaa mallia, vaan on parempi pitää laitteistosta niin hyvää huolta kuin pystyy. Ja kun tuntuu ettei enää pysty, Studiotecin maahantuomissa laitteissa tai toimittamissa palveluissa mikään asia ei ole niin vähäpätöinen, etteikö siitä kehtaisi kysyä.

”Pienimpiinkin huollon tarpeesta kertoviin merkkeihin kannattaa havahtua, eikä antaa ongelmien kasautua ja alkaa häiritä toimintaa. Meille voi soittaa, annamme kyllä neuvoja”, kaksikko lupaa.

Ja Studiotecin audiolaitehuollon Saastamoisella ja Saukkosella on varmasti mistä antaa – vuosikymmenien kokemuksella.